Mitä herkkyys on? Miten sitä voisi kuvata? Vuonna 2023 voimme huokaista helpotuksesta ja todeta seuraavan: herkkyys osataan nähdä ja tunnistaa vahvuutena. Kiitos, viimein! Herkkyys on aiemmin nähty heikkoutena, outoutena, tai se on voitu sekoittaa virheellisesti ujouteen. Herkkä ihminen voi olla totta kai myös ujo, mutta niin ei ole kaikissa tapauksissa. Tällä ei tarkoiteta sitä, että ujous olisi millään tapaa huono piirre. Vaan haluan tuoda ilmi, etteivät ujous ja herkkyys ole sama asia, vaikka niissä voikin ilmetä samankaltaisuuksia.
Tässä postauksessa käydään läpi perusasioita herkkyydestä ja erityisherkkyydestä. Lisäksi käydään läpi herkän ihmisen hyvinvointia. Herkkyys on yksi yrityksemme arvoista, joten on tärkeää avata herkkyyden teemaa hieman tarkemmin tämän postauksen kautta.
Kuinka (erityis)herkkyys määritellään?
Heli Heiskasen mukaan erityisherkkyys on koko hermojärjestelmän herkkyyttä, jolloin ihminen aistii ja reagoi aisti- ja tunneärsykkeisiin tavallista voimakkaammin, syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Erityisherkkyys on normaali ja synnynnäinen ominaisuus. Erityisherkkyys ei ole mikään vamma tai vika. (Lundberg 2019.) Elaine N. Aron uskoo piirteen olevan perinnöllinen (Aron & Linteri 2013, 15). Erityisherkkyys tarkoittaa ihmisen hermoston herkkää reagointia. Se ei tarkoita sitä, että ihmisen aistit toimisivat paremmin. Erityisherkkä ihminen reagoi vahvasti valoihin tai ääniin, tai esimerkiksi omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Erityisherkkä havainnoi ympäristöä jatkuvasti. (Ritaranta 2014.)
"Erityisherkkyys on normaali ja synnynnäinen ominaisuus."
Herkkä ihminen näyttää aivan samanlaiselle kuin kuka tahansa ihminen ja herkän ihmisen aistit ja reaktiot toimivat täysin normaalisti. Vain ihmisen oma kokemus on poikkeuksellinen ja voi toisista kuulostaa oudolta. (Laane 2019, luku 3.) Väestöstä erityisherkkiä on noin 15-20 prosenttia, eli noin joka viides ihminen voi olla erityisherkkä (Satri 2020, luku 1).
Herkän ihmisen hyvinvointi
Herkällä ihmisellä unen olisi hyvä olla tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, varsinkin, jos ihmisellä on univaikeuksia. Unitutkijat ovat kehottaneet ihmisiä liittämään sängyn vain nukkumiseen ja suositelleet nousemista sieltä, jos uni ei tule. Aron on havainnut, että erityisherkälle saattaa sopia sellainen käytäntö, että lupaa pysyä sängyssä yhdeksän tuntia silmät suljettuina, tulipa uni tai ei. Aistiärsykkeistä 80 prosenttia tulee silmien kautta, joten silmät suljettuina lepääminenkin auttaa jo itsessään. Osa kuitenkin saattaa vuoteessa hereillä ollessaan käydä murehtimaan tai ajattelemaan, jolloin ylivirittäytyy. Silloin voi olla hyvä tapa lukea tai nousta vuoteesta pois, ja miettiä mieltä painava asia läpi kirjoittamalla. (Aron & Linteri 2013, 78-79.)
Kofeiini on erityisherkille vahva aine, erityisesti silloin, jos ihminen ei ole tottunut kofeiiniin. Kofeiini aiheuttaa ylivirittäytyneisyyttä. (Aron & Linteri 2013, 80.) Psykologi ja psykoterapeutti Erja Kemilän mukaan itsehoito rakentuu yksilöllisesti ja olennaista on lisätä omaa itsetuntemusta. Esimerkiksi sitä, kuinka paljon tarvitsee unta ja minkälainen ruokavalio ja liikunta ovat sopivia. Itsetuntoaan voi parantaa ja keskeistä on hyväksyä itsensä ja oma erityisherkkyys. (Satri 2020, luku 3.)
"Keskeistä on hyväksyä itsensä ja oma erityisherkkyys."
Tunteiden tasoittamiseen ja ajatusten hiljentämiseen apuna voivat olla meditaatio ja mindfulness eli tietoisuustaidot. Merkittävää on opetella, mitkä tunteet ovat peräisin omasta sisimmästä, mitkä taas ympäristöstä. Toisten tunteet tuntuvat usein kuin ne olisivat omia. Tunteiden hyvinä purkamiskeinoina voi kokeilla puhumista, kirjoittamista, kuvataiteen eri muotoja, laulamista, näyttelemistä, käsitöitä tai kaikenlaista luovaa tekemistä. Kirjoittamista voi tehdä esimerkiksi tajunnanvirralla, päiväkirjamerkinnöillä tai lyhyillä muistiinpanoilla. Kirjoittaminen voi olla apuna silloin, jos asioita on haastavaa sanoa ääneen. Luovassa tekemisessä on hyvä muistaa se, ettei lopputuloksen tarvitse olla suurta taidetta. Merkityksellisempää on tekemisen vaikutus ihmiseen. (Satri 2020, luku 3.)
Herkän ihmisen olisi hyvä muistaa myötätunto ja ystävällisyys itseään kohtaan. Näin herkkä empaattinen ihminen ei uuvu totaalisesti toisten taakkojen alle. Herkällä on kyky herkistyä syvälle myötätunnon kokemukselle ja taidolle, ja sitä taitoa tulisi näin käyttää itseäänkin kohtaan, ei vain toisia kohtaan. (Laane 2019, luku 9.)
Elina Ryynänen
Ajatusaallokko Oy
Lähteet
Aron, E.N. & Linteri, S.2013. Erityisherkkä ihminen. Helsinki: Nemo.
Heiskanen, H. 2016. Herkkyyden voima: Opas omannäköiseen elämään. Jyväskylä: Origonova.
Laane, T. 2019. Vahvuutena herkkyys: Kirjeitä hänelle, joka kokee syvästi. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja.
Lundberg, T. 2019. Kohti lempeämpää arkea. Yle Areena. https://areena.yle.fi/audio/1-50267196. 03.02.2023.
Ritaranta, S. 2014. Erityisherkkyys ei ole heikkoutta. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/erityisherkkyys-ei-ole-heikkoutta/. 03.02.2023.
Satri, J. 2020. Herkkyys voimavaraksi: Tietoa erityisherkille ja heitä kohtaaville. Äänikirja. Helsinki: Viisas elämä.